lauantai 18. heinäkuuta 2015

The chances of anything coming from Mars...

Are a million to one, he said...
But still they come! 

Vähän niinkuin tämä blogipostaus, joka on sitten viimeinen. Olen seurannut teitä skannerillani, ja näyttää siltä, että joku on tässä blogissa käynyt viime viikkoina. Joten pakkohan minun on se lupaamani loppuräjäytys toteuttaa.

Uumoilinkin aikanaan, että tämä on muistaakseni aika eeppinen paketti, ja sitähän se on. Kaksi tuntia kaikenlaisen muukalaisuuden tutkailua, kolmannen maailmansodan ääniä, paranoiaa, Philip K. Dickin jumalointia ja lisäksi helvetin hyvää musiikkia. Tai jos esim. Roky Erickson ei ole teidän mielestä sellaista, niin en tiedä miksi te näitä juttuja yleensä kuuntelette.

Nojuu, se kasvatuksesta. Tässä on Vapaan Vyöhykkeen Muukalaisuus-erikoinen, jaettuna kahteen osaan. Äänenlaatu on mitä on, pieniä katkoja siellä täällä, ainakin kasetin puolen vaihtuessa. Ja jos nuo playerit ei näy selaimessanne, niin voitte ladata jutut täältä (osa1) ja täältä (osa2).

Muukalaisuus-erikoinen, osa 1:
 

Muukalaisuus-erikoinen, osa 2:
 

Tuo blogin kommenttiruutu on ollut aika tyhjänä (kiitokset niille parille, jotka jaksoivat), koska se näköjään salli vain "rekisteröityneet" käyttäjät. Muutin sen nyt täysin avoimeksi, ja tähän loppuun toivoisin jotain juttua täällä käyneiltä ja Vyöhykkeen jutuista ehkä nauttineilta. En siis toivo mitään kiitoksia itselleni, koska eipä nuo jutut meikän tekemiä olleet ja digitointi oli pelkästään hauskaa, vaan enemmänkin juttua ja muistoja ja mielipiteitä Vapaan Vyöhykkeen tiimoilta. Pakottaahaan ei voi, mutta ei parin sanan kirjoittaminen voi olla Homo Sapiensille aivan ylivoimaista. Kokeilkaa vaikka!

Joo, ja sitten oli semmonen idis, että Vapaa Vyöhyke T-paita olisi hemmetin siisti. Jollain "Yli 100-prosenttista hörhöilyä" -tekstillä tms. Mutta koska en ole graafinen suunnittelija, niin homma on vähän jäänyt. Ei muuta kuin hommiin. Itse ajattelin kysellä josko P.A. Manniselta löytyisi aikanaan Tähtivaeltajan takakannessa olleita biisi-ikoneita alkuperäisinä, sillä niistä saisi todella asiallisia printtejä tai paitoja. Niitähän julkaistiin kahden TV:n takana, kummassakin oli kuusi ikonia. Siis ihan simppelisti ne olivat jonkun hyvän biisin innoittama kuva, ja kehyksessä luki artisti ja biisin nimi. Mukana oli ainakin Rokyn Creature with the Atom Brain, Mustan Paraatin Metalliset Kasvot ja Death Tripin Chainsaw Goddess. Ne pitäisi julkaista uudelleen, ja miksei esim paitoina!?

Ja tämähän ei sitten liittynyt paljoakaan Vapaaseen Vyöhykkeeseen, vaan tähän hyvään fanikulttuuriin, joka jatkuu vuosikymmenestä toiseen, vaikka radio-ohjelmat päättyvät. Nauttikaa siitä! Itse aion urakan päättymisen kunniaksi laittaa Roky Ericksonin soimaan LUJALLA ja avata kaljan jos toisenkin!

Tääl on liian kylmä! 
Tääl on liian kuuma!

Gabba gabba hey hey!

Hyvästi!