lauantai 30. toukokuuta 2015

Talvipäivänseisaus

On kalseaa, ulkona sataa räntää. Joku rönyää ikkunan takana, sohjossa. Uunissa palaa liha, kauppaan ei voi veisaamisen takia mennä. On 21. joulukuuta vuonna 1993. Lama-aika, ihmiskunnan yö, 80-luvun bileiden jäätävä kohmelo. Sulkeudu huoneeseesi, laita radio päälle ja yritä paeta tästä kaikesta.

Vapaa Vyöhyke.

Lähetyksen aloittaa J.P. Törrön (?, en saa selvää) joulusatu. Tämä on pahimman laatuista tajunnanvirtaa, epistola kaiken ruman ja epäpyhän kustannuksella, anaalinen matka 2000-vuotisen perinteen rivoimpiin sopukoihin, toivon kulutushysteerinen alennusmyynti. Ei kun juhlimaan.



Joulusadusta vakavampien asioiden äärelle. Toni Jerrman käy käsiksi (kuvaannollisesti ja ei väkivaltaisesti) Lucius Shepardin (1943-2014) tuotantoon. Ne mundikset ja juntit, jotka eivät Shepardin tuotantoa tunne, saavat tästä oivan opin saunan. Ja sitten lukemaan. Voi ihan hyvin aloittaa Tonin alussa mainitsemalla R&R -pitkänovellilla, joka siis löytyy (illiteraateille) suomeksi Isaac Asimovin Science-fiction Valikoima 1:sta (Viihdeviikarit, 1987). Suomennetut kirjat, etenkin Kultainen ja Kalimantan kandee lukea myös, ja enklanniksi aivan essentiaalinen viidakkosota/seksi/psi/conspiracy-tarina on Life During Wartime, josta saamieni kiksien määrää ei voi laskea edes avaruusteleskoopilla. Vielä suuremman vaikutuksen ovat tehneet jutussa mainitut pitkät novellit (tai novellat, noveletit vai miksi niitä haluaa kutsua). Kokoelmat The Ends of the Earth, Barnacle Bill the Spacer and other stories, Jaguar Hunter, Eternity and Other Stories ja muut vastaavat ovat täynnä mitä hienoimpia kertomuksia. Jos luette näyttöruudulta, niin esim. Jaguar Hunter -novelli löytyy täältä. Mutta jo riittää, annetaan Meister Jerrmanin puhua.



Sitten Fantasiasarjan toinen osa. Miekkaa ja Magiaa tässä käsitellään, kestoa liki puoli tuntia. Tässä ei sitten tyydytä pelkästään 1900-luvun perusjuttuihin, vaan kaivellaan myös aika varhaisia lähteitä, mikä on toimituksellisesti hienoa ja kunnioitettavaa. Vaikka REH saa mielestäni hieman epäasiallista kohtelua, niin on tämä silti vähintään neljän AAARGHin arvoinen jakso.



Tämä on nyt vissiin kolmas kerta kun päivitys osuu jollekin kansalliselle merkkipäivälle. On ollut vaalipäivä, äitienpäivä, ja nyt on lakituspäivä. Ensi kerralla sitten kai kapituspäivä... Joo, ja asiasta toiseen: nythän on niin, että näitä nauhoitteita riittää enää noin kolmeen päivitykseen, joten säistä ja täistä riippuen joskus kesällä tämä "riemu" loppuu. Siihen asti kuulemiin.

tiistai 19. toukokuuta 2015

The street finds its own uses for things

öö tota moi... nyt ei oo mitään totaalisen järkevää, joten pengoin roskiksesta teille jotain...

No ei sentään, mutta tässä on kertynyt kaikenlaista "miscellaneous", joka ei ole aivan 100% kokonaista, mutta toki yli sataprosenttista hörhöilyä. Siis juttuja, jotka on hieman katkonaisia, puutteellisia tai jotain sellaista. Kyllä te nekin kuuntelette. Itkette vaikka.

Ekana juttu, joka ei ole Vapaalta Vyöhykkeeltä ollenkaan, vaan muistaakseni Rockmafiasta, vuosi on ehkä 1993. Hannu "Hauta" Blommila esittelee tässä cyberpunkia ilmiönä, ja siihen liittyvää musiikkia. Musiikit on tässä pääosin leikkaantunut irti, eikä kaikkea puhettakaan ole jäljellä, mutta se vähä on täyttä asiaa, toimittaja tietää mistä puhuu. Erityisesti jo viime kerralla hehkuttamani Hoodlum Priest mainitaan tässäkin. Eli ajankuvaa ja musavinkkejä, go!



Sitten Nalle Virolaisen murhasarjan osa, joka jää lopusta kesken. Tässä käsittelyssä rodullisia motiiveja omaavat sarjamurhat. Kaikenväristä laitetaan tässä kylmäksi.



Pöntön pohjalla jonkunmoinen sekoitus kirjallisia juttuja. Tämä oli yhden kasetin lopussa, ns. yllärinä. Alussa Jouni Hokkanen kertoo Ray Gartonin romaanista Paholaisen Profeetta, sitten Kari A. Hintikka käy läpi futurologisen tietokirjan, jossa käsitellään ihmiskunnan seuraavaa sataa vuotta. Ei paha. No, sitten tulee se sokeri tai pettymys pohjalla: tässä on Vapaan Vyöhykkeen scifisarjan huumoriscifiä käsittelevä kolmas osa. Huono homma on, että se on "miksattu" noin viiden minuutin pituiseksi, eli välistä puuttuu pätkiä vaikka kuinka paljon. Noita kasetteja kun aikanaan oli rajallinen määrä (ja toisin kuin nykyajan älypuhelimet, ne piti ostaa omalla rahalla), niin tilaa tarvitessani olen ilmeisesti todennut tämän scifisarjan osan vain osittaisen säilyttämisen arvoiseksi, ja änkenyt sen pätkinä toisen kasetin loppuun. Alkuperäisen päälle on sitten tullut jotain muuta. Fiksua, eikö totta... No, ainakin on jokin muisto ja todiste tämmöisenkin jutun olemassaolosta. Niin, ja tässä klipissä kuullaan kai myös Kari Nenosta... tai ainakin tuo Hokkasen ja Hintikan juttujen välissä välähtävä väsynyt "terminator-kauhusta" puhuva ääni kuulostaa samalta kuin Nenonen Kultaista Naamiota käsittelevässä jutussa. Merkittävää!



Ensi kerralla sitten vissiin joku kokonaisuus joulukuulta 1993, mukana ainakin joulusatu ja lisää fantasiaaaaaaa!