Eli matkataan taaksepäin aikaan, jolloin aasialaiset toimintaelokuvat ja anime vasta tekivät tuloaan Pohjolaan. John Woo oli vielä Hong Kongissa, ja hyvä niin. Animea oli saatavana aika vähän, ja hyvä niin. Mies muuttui koneeksi bisarrin parranajo-onnettomuuden seurauksena, ja hyvä niin.
Kaikki tämänkertaiset klipit tulevat kasan huonolaatuisimmalta kasetilta, mistä pahoittelut (vaikka ei syy ole varsinaisesti minun), mutta kyllä näistä selvän saa. Alussa Sakari Remes kertoo Akirasta, ja sitten leikataan Toni Jerrmaniin, joka käy läpi japanilaisen animaation perusteet ja tuon ajan (ja nykyajankin) tärkeimmät sarjat ja elokuvat. Ihan terveellinen vilkaisu aikaan, jolloin kirjastojen sarjakuvaosastoja eivät vielä hallinneet isosilmäisten perverssiteinien seikkailuista kertovat loputtomat kirjajonot. Anteeksi reaktionistinen purkaukseni... kun tämä blogi on valmis, menen scifi-aikatraktoriin ja ajan vuoteen 82 kuuntelemaan The Sisters of Mercyä ja katsomaan Young Onesia, enkä enää valita siitä kuinka kaikki on nykyään niin huonosti. Mutta sitä ennen vielä tämä klippi ja sata muuta.
Tetsuo se vasta oli jotain. Sakari Remes kertoo tästä elokuvatuplasta, ja tämä onkin mielestäni hyvä esittely. Viiteen minuuttiin on saatu hyvin kasattua teemoja, ja Jodorowsky-sitaatti on kovaa kamaa. Taustalla myös loistomusaa, mikä ei muuten ollut poikkeuksellista Vapaalla Vyöhykkeellä (jos ette ole jo itse huomanneet). Muistan, kuinka silloin joku Concrete Blonden Ghost of the Texas Ladies Man tai Hawkwindin Zarozinia jäivät vuosikausiksi elämään mielikuvitukseen. Tosin, silloinhan koko Radiomafia oli aivan oikeasti "soitetaan mitä halutaan" -kanava. Mutta nyt nostalgiaitku sikseen... tässä tämä klippi ja ehkä sen jälkeen vielä yksi...
Lopuksi John Woo, jälleen Sakari Remeksen esittelemänä. Eiköhän kaikki nykyään tiedä Woon klassikot, mutta kyllä tämä kannattaa kuunnella, etenkin koska pätkän loppuosassa on tarkat ohjeet oman kotitoimintaelokuvan tekoon. Itse asiassa nuo ohjeet vievät pääosan tästä klipistä. Tiukka ja asiallinen tietopaketti, mikäli haluatte ohjeita esim. VHS-kasettien äänieditoinnista. Omalla hörhöporukalla tehtiin lukuisia kotisplattereita, joista parhaat olivat nimeltään Kokaiinimies ja Kauralyhde. Ensimmäinen kertoi ankaran tarinan kundista, joka kokaiinipäissään surmaa kaksi satunnaista ihmistä VASARALLA ja tulee sitten toisen uhrin ystävän ampumaksi. Tuleeko ihmisistä oikeasti vihreää oksennusta kun niitä ampuu haulikolla? Kauralyhteessä oli moottorisaha ja Pink Flamingosin (ei me sitä oltu nähty, vaan luettu Roskaelokuvat-kirjasta) inspiroima ulosteensyöntikohtaus. Viimeinen tekemämme leffa oli varsin bisarri Mondo Society (joka saattaa muuten löytyä internetin eräältä sivulta). Siina nuoltiin tennareita, mutta se on nyt niin sanotusti 'nuff said!
Älkää ajako partaanne, älkää menkö Neo-Tokioon (se räjähtää ihan kohta!), älkää surmatko ihmisiä vasaralla, vaan palatkaa VAPAAN VYÖHYKKEEN äärelle taas ... no, milloin itse haluatte. Uusia ääniä aion latailla tänne taas ensi viikolla.
Tilannetietona sanottakoon, että olen nyt viihtynyt tämän blogin seurassa koko illan ja vielä kuuntelematta ainoatakaan klippiä.
VastaaPoistaOlen huolissani, voimia!
VastaaPoista